Pyhämaa

Finnish

Etymology

pyhä +‎ maa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpyhæˌmɑː/, [ˈpyɦæˌmɑ̝ː]
  • Rhymes: -ɑː
  • Syllabification(key): py‧hä‧maa

Proper noun

Pyhämaa

  1. A former municipality in Finland, merged with Uusikaupunki in 1974.

Declension

Inflection of Pyhämaa (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative Pyhämaa —
genitive Pyhämaan —
partitive Pyhämaata —
illative Pyhämaahan —
singular plural
nominative Pyhämaa —
accusative nom. Pyhämaa —
gen. Pyhämaan
genitive Pyhämaan —
partitive Pyhämaata —
inessive Pyhämaassa —
elative Pyhämaasta —
illative Pyhämaahan —
adessive Pyhämaalla —
ablative Pyhämaalta —
allative Pyhämaalle —
essive Pyhämaana —
translative Pyhämaaksi —
abessive Pyhämaatta —
instructive — —
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of Pyhämaa (type maa)
first-person singular possessor
singular plural
nominative Pyhämaani —
accusative nom. Pyhämaani —
gen. Pyhämaani
genitive Pyhämaani —
partitive Pyhämaatani —
inessive Pyhämaassani —
elative Pyhämaastani —
illative Pyhämaahani —
adessive Pyhämaallani —
ablative Pyhämaaltani —
allative Pyhämaalleni —
essive Pyhämaanani —
translative Pyhämaakseni —
abessive Pyhämaattani —
instructive — —
comitative — —
second-person singular possessor
singular plural
nominative Pyhämaasi —
accusative nom. Pyhämaasi —
gen. Pyhämaasi
genitive Pyhämaasi —
partitive Pyhämaatasi —
inessive Pyhämaassasi —
elative Pyhämaastasi —
illative Pyhämaahasi —
adessive Pyhämaallasi —
ablative Pyhämaaltasi —
allative Pyhämaallesi —
essive Pyhämaanasi —
translative Pyhämaaksesi —
abessive Pyhämaattasi —
instructive — —
comitative — —
first-person plural possessor
singular plural
nominative Pyhämaamme —
accusative nom. Pyhämaamme —
gen. Pyhämaamme
genitive Pyhämaamme —
partitive Pyhämaatamme —
inessive Pyhämaassamme —
elative Pyhämaastamme —
illative Pyhämaahamme —
adessive Pyhämaallamme —
ablative Pyhämaaltamme —
allative Pyhämaallemme —
essive Pyhämaanamme —
translative Pyhämaaksemme —
abessive Pyhämaattamme —
instructive — —
comitative — —
second-person plural possessor
singular plural
nominative Pyhämaanne —
accusative nom. Pyhämaanne —
gen. Pyhämaanne
genitive Pyhämaanne —
partitive Pyhämaatanne —
inessive Pyhämaassanne —
elative Pyhämaastanne —
illative Pyhämaahanne —
adessive Pyhämaallanne —
ablative Pyhämaaltanne —
allative Pyhämaallenne —
essive Pyhämaananne —
translative Pyhämaaksenne —
abessive Pyhämaattanne —
instructive — —
comitative — —
third-person possessor
singular plural
nominative Pyhämaansa —
accusative nom. Pyhämaansa —
gen. Pyhämaansa
genitive Pyhämaansa —
partitive Pyhämaataan
Pyhämaatansa
—
inessive Pyhämaassaan
Pyhämaassansa
—
elative Pyhämaastaan
Pyhämaastansa
—
illative Pyhämaahansa —
adessive Pyhämaallaan
Pyhämaallansa
—
ablative Pyhämaaltaan
Pyhämaaltansa
—
allative Pyhämaalleen
Pyhämaallensa
—
essive Pyhämaanaan
Pyhämaanansa
—
translative Pyhämaakseen
Pyhämaaksensa
—
abessive Pyhämaattaan
Pyhämaattansa
—
instructive — —
comitative — —
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.